Pannaus eli liikkeen kuvaaminen

Pannaus on valokuvaustekniikka, jossa käytetään hidasta suljinaikaa ja kameran liikettä, jotta saadaan luotua vauhdin tuntua. Tekniikan ideana on pitää liikkuva kohde tarkkana ja samalla sumentaa tausta. Pannaus sopii erityisesti vaakasuunnassa liikkuvien kohteiden, kuten autojen tai koirien, kuvaamiseen, mutta sitä voi käyttää myös pystysuuntaisessa liikkeessä, esimerkiksi seurattaessa hyppääjää ponnahduslaudalla tai jotakuta hyppimässä ylös ja alas.

Kuvausteknisesti pannaaminen on helppoa. Valitaan sopiva suljinaika, aukko ja tarkennusmetodi ja sitten omaa vartaloa kiertämällä seurataan liikkuvaa kohdetta. Hyvällä tuurilla saadaan teräviä kohteita joiden tausta on täynnä liike-epäterävyyttä.

Itse kuvaan ns. pannauskuvaus melkoisen yksinkertaisella tekniikalla. Eli kuvaan kameralla M- asennolla ja ns. auto-isolla eli annan kameran valita oikean valotuksen ISO- arvon muutoksella. Tarkennustapana itsellä on usein manuaalitarkennus eli kuvaan ns. zone focusing- tekniikalla. Eli valitsen ennakkoon tarkennusetäisyyden ja soveltuvan aukon, niin pääsen tarkennuksen sahaamisesta eroon. Mikäli käytän automaattitarkennusta, niin kuvaan yhden pisteen jatkuvalla tarkennuksella. Eli kamera tarkentaa koko ajan kohteeseen.

Pannauksessa suljinajalla on suuri merkitys. Jos suljinaika on liian nopea, saat terävän kuvan ilman taustan sumentumista. Jos taas suljinaika on liian hidas, koko kuva muuttuu epätarkaksi ja suttuiseksi.

Oikeaa suljinaikaa ei ole olemassa, sillä sen valinta riippuu kohteen nopeudesta. 1/60 sekuntia on hyvä lähtökohta, mutta nopeammat kohteet vaativat nopeamman suljinajan ja hitaammat kohteet hitaamman. Esimerkiksi kilpa-auton pannaukseen sopii noin 1/125 sekunnin suljinaika, kun taas juoksijaa kuvatessa parempi valinta voisi olla 1/30 sekuntia.

Samalla tavalla myös polttoväli vaikuttaa kuvaan. Lyhyemmällä polttovälillä joutuu kuvaamaan pidemmillä suljinajoilla ja pitkillä polttoväleillä voi lyhentää valotusaikaa.

Itse aloitan pannauskuvien oton käytännössä samalla tavalla. Ensin kokeilen yhdistelmällä 1/60 s ja aukko johonkin 4-8 väliin ja kokeilen millainen tausta syntyy. Ja katselen samalla mihin ISO-arvo asettuu. Kesällä aika usein joutuu käyttämään apuna ND- suodatinta, jotta pystyy estämään ylivalotuksen.

Esimerkiksi ylläolevan kuvan arvot ovat 1/60s, f:4.0 ja ISO 250 ja croppikennolla + 75 millisellä. Ja koska kohteen tausta ei sumennu tai blurraannu tarpeeksi paljon, niin lopullisessa kuvassa pidentäisin valotusaikaa ainakin 1/30 sekuntiin tai ehkä vieläkin pidemmäksi.

Eli pannaus on oikeastaan helppoa. Oikea suljinaika, nätti kohteen seuranta ja myös sarjatulta. Eli silloin sarjassa on helposti yksi tai useampi tarkka ja kelvollinen kuva. Tämä on kiva kuvaustapa ja sopii hyvin kuvaajan työkalupakkiin.

Tälläistä kuvaamista tänään, Kari…